7.1.2020

”Pelaamme divarissa, vaikka NHL olisi mahdollinen” – Ohjelmistoala kasvanut yli 11% huippuvauhtia osaajapulasta huolimatta

Ohjelmistoalan kasvu kiihtyi yli 11% vauhtiin huolimatta koko yhteiskuntaa riivaavasta osaajapulasta. Sekä ohjelmistoala että Suomen talouskasvu kokonaisuudessaan kärsivät, kun digiajan uusimmat mahdollisuudet jäävät käyttämättä. Huippututkijan äki

Ohjelmistoalan kasvu kiihtyi yli 11% vauhtiin huolimatta koko yhteiskuntaa riivaavasta osaajapulasta. Sekä ohjelmistoala että Suomen talouskasvu kokonaisuudessaan kärsivät, kun digiajan uusimmat mahdollisuudet jäävät käyttämättä. Huippututkijan äkillinen poismeno on lykännyt vuoden 2018 ohjelmistoyrityskartoituksen julkistamista.

”Ohjelmistoalan kasvu on kiihtynyt 11,3% vauhtiin eli aiempiakin vuosia korkeammalle tasolle. Kartoitus osoittaa, että viime vuodesta kasvu yltyi tasan prosenttiyksikön verran”, tiivistää Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan dekaani, professori Pasi Tyrväinen.

”Merkillepantavaa on, että kasvu on kiihtynyt huolimatta Supercellin liikevaihdon laskusta. Kun Supercelliä ei lasketa mukaan, toimiala kasvoi lähes kahdella miljardilla (1,9) eurolla vuonna 2018”, kertoo professori Tyrväinen.

Yrityksillä on osaajapula, ei työvoimapula

Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha löytää kartoituksen tuloksista arvokasta uutta tietoa.

”Ohjelmistoalan vaikeuksia löytää uusia työntekijöitä ei voi näiden tietojen valossa enää mitenkään kutsua työvoimapulaksi. Kyse on käytännössä sataprosenttisesti osaajapulasta. Yritykset eivät löydä oikeaa osaamista työmarkkinoilta, koska sitä ei siellä kerta kaikkiaan tarpeeksi ole. Voi hyvin sanoa, että laadullinen osaajapula vaikuttaa uusien tietojen perusteella entistäkin hälyttävämmältä”, painottaa Roiha.

Kartoitus alleviivaa koko yhteiskuntaa vaivaavan digiajan osaajapulan huolestuttavia vaikutuksia.

”Osaajapulan vuoksi digitalisoitumisen uusimpia mahdollisuuksia ei kyetä ottamaan käyttöön. Tämä hidastaa myös ohjelmistoalan kasvua, mutta ennen kaikkea talouskasvua kaiken kaikkiaan ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointia: Menetämme koko ajan mahdollisuuksia suhteessa kilpailijamaihin yksinkertaisesti siksi, että meiltä puuttuu yhteiskunnasta laajemmin digitaalinen osaaminen, jolla voisimme ratsastaa kehityksen aallonharjalla”, murehtii Roiha.

Professori Tyrväinen taustoittaa ilmiön.

”Meillä on Suomessa edelleen meneillään perusdigitalisaatio. Asiakasyrityksistä puuttuu osaaminen uusimpaan teknologiaan ja siksi miltei 70% ohjelmistoyrityksistä keskittyy lähinnä nykyisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Kun asiakkaat eivät osaa ottaa uusia teknologioita käyttöön, niin vain vähemmistö ohjelmistoyrityksistäkin voi tähdätä oman liiketoimintansa muuttamiseen uusimpien teknologioiden suuntaan. Pelaamme divarissa, vaikka NHL olisi mahdollinen”, vertaa Tyrväinen.

Hätähuuto päättäjille

Osaajapulan vaikutukset kaikkiaan ovat erityisen vakavia teknologia-aloille. Teknologiateollisuus ry:n laskelmien mukaan Suomi tarvitsee nopeassa tahdissa kymmeniä tuhansia uusia osaajia.

”Olemme jo aiemmin arvioineet, että Suomeen tarvitaan vuoteen 2021 mennessä yli 50 000 uutta osaajaa. Yksinomaan ohjelmistoalalle tarvittaisiin yli 11 000 uutta osaajaa, ja määrä kasvaa vuosittain muutamalla tuhannella. Ohjelmistokartoitus entisestään korostaa tarvetta puuttua asiaan”, toteaa Teknologiateollisuus ry:n digitalisaatiojohtaja Ville Peltola.

”Teknologiateollisuus ja ohjelmistoala tekevät itse hartiavoimin työtä osaajapulan parissa, mutta se ei mitenkään poista valtiovallan tarvetta tarttua tähän vakavaan ongelmaan. Lähetämme päättäjille entistäkin painokkaammat terveiset”, kuittaa digitalisaatiojohtaja Peltola.

Inhimillinen tragedia syynä viiveeseen

Yliopistonlehtori, kauppatieteiden tohtori Eetu Luoma kuoli tammikuussa 2019 äkillisesti sairaskohtaukseen vain 39 vuoden iässä. Jyväskylän yliopiston korkealle arvostettu tutkija oli monialainen osaaja, joka oli päävastuussa myös ohjelmistoalan kasvua ja kehitystä seuraavista ohjelmistokartoituksista.

”Eetu oli tavattoman lahjakas ja pidetty tutkija ja opettaja, joka toimi monessa hankkeessa avainroolissa. Näin oli myös ohjelmistokartoituksen kanssa, Eetu teki päätyön ja piti lankoja käsissään. Kun suuri järkytys sitten Eetun poismenon myötä koitti, niin myös ohjelmistokartoitus jäi joksikin aikaa täysin jumiin”, kertoo Luoman läheinen kollega, professori Tyrväinen.

Ohjelmistoyrityskartoitus 2018: http://www.softwareindustrysurvey.fi/

Lisätiedot:

Pasi Tyrväinen, Jyväskylän yliopisto, dekaani, 040 5408646, pasi.tyrvainen@jyu.fi

Rasmus Roiha, Ohjelmisto ja e-business ry, toimitusjohtaja, 0400 180 434, rasmus@ohjelmistoyrittajat.fi

Ville Peltola, Teknologiateollisuus ry, digitalisaatiojohtaja, 040 553 9941, ville.peltola@teknologiateollisuus.fi

Tule

Mukaan

Ohjelmisto- ja e-business ry:n jäsenenä olet mukana aktiivisessa softa-alan yhteisössä, jossa opit huippuosaajilta, pääset jakamaan kokemuksia muiden yrittäjien & johtajien kanssa, sekä kasvattamaan bisneksen kannalta elintärkeää verkostoasi.