Yrityksissä on pitkään ollut huutava pula ohjelmointitaitoisista työntekijöistä. Tämä on saanut huomion kohdistumaan naisiin, joiden osuus ohjelmoijina on edelleen pieni. Naisilla on kiinnostusta ja potentiaalia ohjelmointiin, mutta alan yritysten ja organisaatioiden valmius ottaa vastaan aloittelevia ohjelmoijia ja erityisesti ohjelmoijanaisia vaihtelee.
Ohjelmisto- ja e-business ry on tarttunut osaajaongelmaan ja käynnistänyt #mimmitkoodaa-ohjelman. Sen tarkoituksena on kannustaa ohjelmistokehityksestä kiinnostuneita naisia opettelemaan koodaamista ja työllistymään ohjelmistoalalle. Ensimmäisenä vuonna ohjelmaan ilmoittautui 3500 mimmiä, ja hands-on päivän workshoppeihin mahtui 991 osallistujaa – toista tuhatta jäi jonoon.
LUT-yliopisto toteutti kevään 2019 aikana kyselyn ohjelman ympärille syntyneessä verkostossa yhteistyössä Ohjelmisto- ja e-business ry:n kanssa. Kyselyllä selvitettiin mitkä tekijät vaikeuttavat tai estävät naisia hakeutumasta ohjelmoijaksi tai ohjelmistoalalle, jotta näiden esteiden tai hidasteiden poistamiseen voidaan vaikuttaa. Kyselyyn saatiin 252 vastausta, joista eniten (45%) tuli ikäryhmästä 30-39 vuotiaat.
Ohjelmointitaitoisia on, mutta niin on alalle hakeutumisen ja työllistymisen esteitäkin
Vastaajista valtaosa, 69%, oli palkansaajia tai yrittäjiä, opiskelijoita 12% ja muissa elämäntilanteissa olevia 19%. Vastaajista vain 26% työskentelee ohjelmointiin liittyvissä tehtävissä, mutta peräti 86% vastaajista kertoi osaavansa jotain ohjelmointikieltä. Heistä 75% kertoi osaavansa kahta tai useampaa ohjelmointikieltä.
Kyselyn tuloksista alalle tulon esteiksi lukeutuvina seikkoina nousivat esille muun muassa ristiriita työntekijän aseman ja vaaditun osaamistason välillä, kova kilpailu aloittelijan paikoista, sekä alan kokeminen erittäin miehiseksi silloin, kun vastaaja ei itse vielä toiminut alalla. Vastaajien kokemuksen mukaan alalla jo työskenteleviä naisia ei myöskään välttämättä arvosteta samalla tavalla kuin miehiä.
”Naisten kyselyvastaukset on otettava ohjelmistoalalla vakavasti, tässä voittavat kaikki. Kun naiset työllistyvät ohjelmistoyrityksiin helpommin, heidän potentiaalinsa saadaan hyödynnettyä työvoimapulasta kärsivällä ohjelmistoalalla. Lisäksi koko alan maine työmarkkinoilla paranee”, sanoo Miradore Oy:n toimitusjohtaja Simo Salmensuu.
Vastauksilla vaikuttavuutta: ”Kisällikoulutus” takaisin?
Kyselyn vastaajat antoivat yli 1400 sanallista vastausta avoimiin kysymyksiin. Vastaajat jakoivat paitsi omia kokemuksiaan, myös paljon neuvoja esimerkiksi miten naisten uramahdollisuuksia ohjelmointiin liittyvissä tehtävissä voidaan parantaa, mitä kouluissa voitaisiin tehdä tai mitä asenteiden muuttamiseksi voitaisiin tehdä. Aineisto tulee olemaan pohjana useille kehittämistoimenpiteille.
”Kyselyn tulokset kuullaan toivottavasti hallitusneuvotteluissa asti. Nyt tiedämme, että monilla naisilla on jo mainio pohja ohjelmointiin, mutta osaaminen ei vielä ihan riitä – ”kisällikoulutus” eli oppisopimus-järjestelmä voisi olla tähän yksi ratkaisu. Oppisopimukset ovat vieneet mm. Saksaa menestykseen ja se mahdollisuus pitäisi nyt Suomessakin tosissaan tutkia – osaaminen ja osaajapula ovat seuraavan hallituksen suuria haasteita”, ehdottaa Rasmus Roiha, Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja.
Roiha on samaa mieltä toimitusjohtaja Salmensuun kanssa: Alan mainetta pitää parantaa. Roihan mukaan ”miessakki” -tyyppinen imago on karistettava ja vastuu tästä on pitkälti yrityksillä. #mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä Milja Köpsi toivoo johtajilta esimerkkiä.
”Ohjelmisto- ja e-business ry ja tietysti #mimmitkoodaa on ponnistellut ahkerasti, että naiset tuntisivat itsensä tervetulleiksi alalle. Paljon on hyvää tahtoa, mutta jos johtajat muistaisivat pitää vielä paremmin puheissaan ja toimissaan ohjenuorana naisillekin vetovoimaisen näkökulman, niin olisimme jo pitkällä.”
LUT-yliopisto toteutti kyselyn yhteistyössä Ohjelmisto- ja e-business ry:n kanssa aiemmin keväällä 2019. Tarkemman tilastollisen analyysin lisäksi syvällisempää analyysiä odottaa yli 1 400 avoimiin kysymyksiin annettua vastausta, ja tuloksista tullaan julkaisemaan myös artikkeleita alan tieteellisissä lehdissä.
Lisätietoja:
Paula Savolainen, tutkijatohtori, LUT-yliopisto, 050 5121 989, paula.savolainen@lut.fi
Rasmus Roiha, toimitusjohtaja, Ohjelmisto- ja e-business ry, 0400 180 434, rasmus@ohjelmistoebusiness.fi
Milja Köpsi, #mimmitkoodaa-ohjelman vetäjä, 040 1525154, milja@mimmitkoodaa.fi
