Digitalisaatio muuttaa jokaisen yrityksen tekemistä. Softayritykset kulkevat tämän kehityksen kärjessä, joten meidän virheistämme kannattaa muidenkin ottaa oppia. Softayritysten digityöskentelyn kehittämistä draivaa muita yrityksiä enemmän aktiivisten ja digikompetenssiltaan taitavien yksilöiden omaehtoinen kehittäminen kuin systemaattinen digimuutoksen johtaminen. Ihmisten innovatiivisuutta pitää ruokkia, mutta toisaalta asettaa se viitekehykseen, joka palvelee yrityksen strategiaa – ja se ei aina ole helppoa.
Sparraillessani asiakkaita digin paremmasta hyödyntämisestä, lähtötila-analyysissa tyypillisesti organisaatioon katsomatta digitaalisen muutoksen johtaminen ja henkilöstön omat digitaidot koetaan ongelmiksi. Softayrityksillä digitaidot ovat kunnossa mutta usein on vaikeuksia tasapainotella jatkuvasti laajenevan välinekirjon kanssa, johon lääkkeeksi suositan nimenomaan systemaattista johtamista. Erityisesti jos softayritys ei itse hyödynnä myymiänsä välineitä oman organisaation työpäiväkokemuksen parantamiseksi, on myös suurempi riski, että tarjoamakehityskin menee harhaan.
Kehityshankkeet lähtevät aina liikkeelle suunnittelulla ja budjetoinnilla, mutta usein vaikeampaa on arvioida vaihtoehtoiskustannus siitä, mitä jätetään tekemättä. Sisältömarkkinointi ja markkinointiautomaatio ovat hyvä esimerkki ratkaisualueesta, jonka kehityshankkeille saat allekirjoittaneelta hintalapun – mutta osaatko sanoa, mitä maksaa, että yrityksesi ja henkilöstösi jättäytyy kokonaan somen ja digimarkkinoinnin ulkopuolelle? Tämä koskee yhtälailla muitakin kuin softayrityksiä.
Paljon on puhuttu koodauksen ulkoistamisesta halpamaihin ja jos se tehdään lyhytnäköisesti vain yksikköhintojen perusteella, ollaan usein aiemmin kirjoittamani top3-listan ykköskohdan haasteissa. Digihankkeiden mittarointi ei ole aivan yksinkertaista ja moni Intiaan ulkoistanut on sen todennut kantapään kautta.
Pilviaikakaudella maailma on todella softafirmoille avoin – koskaan ei ole ollut yhtä helppoa teknisesti saattaa oma tuote globaaliin levitykseen. Suomalaisen tuotetoimijan näkövinkkelistä edistyksekäs kotimarkkinamme on hyvä testipenkki uusien innovaatioiden ajamiselle sisään, mutta tuotekehitys vain Suomen markkinaan harvoin mahdollistaa riittävän laadukkaan toteutuksen pärjätäkseen globaalissa kisassa.
Mekin Meteoriitissa paketoimme oman Valo Intranetimme täysveriseksi pilviaikakauden tuotteeksi Microsoftin Office 365:n päälle. Valo on toimiva ja testattu mutta samalla laajennettava sekä jatkuvasti kehittyvä pohja organisaatioiden digityöskentelylle. Puoli vuotta tuotteen valmistumisen ja aktiivisen digitaalisen sisältömarkkinoinnin aloituksen jälkeen meillä oli kasassa jälleenmyyjät 10 eri maassa. Digikanavan kautta saamme jatkuvasti tarjouspyyntöjä alueilta, joissa meillä ei vielä ole edustusta, mikä helpottaa laajentamista uusiin maihin.
Huomasimme omalla matkallamme huikeita ja yllättäviäkin eroja esimerkiksi siinä, miten aktiivisesti pilviteknologiaa halutaan hyödyntää eri maissa. Saksan markkinassa pilveen ei ainakaan vielä uskalleta mennä. Uudessa-Seelannissa puolestaan kaikki mahdollinen tuupataan pilveen, miksikö? No maanjäristysten vuoksi. Kansainvälisen osaamisen tuomiselle Suomeen onkin myös muita syitä kuin vain säästö – esimerkiksi tuntemus eri markkina-alueiden tarpeista mahtavien asiakaskokemusten synnyttämiseksi.
Mikä on siis johtopäätökseni? Koodia Suomeen tarkkaan harkiten ja Suomesta maailmalle aggressiivisesti boldilla born global –asenteella!
Kirjoittanut: Pekka Walkama
Toimitusjohtaja
Sininen Meteoriitti
www.meteoriitti.fi
Lue lisää Pekan tekstejä osoitteessa:
meteoriitti.com – Pekka Walkama
