Miksi Junnujen rekrytoinnilla on niin suuri merkitys?
Alan vetovoima kasvaa, alalle on tulijoita, mutta samalla osa junnuista kokee alalle työllistymisen haasteelliseksi. Keitä ovat nämä "junnut", mistä on kyse, mitä asialle voidaan tehdä?
Koko yhteiskuntaa läpileikkaava digitalisointi on vauhdittanut ohjelmistoalan kasvua jo useita vuosia. Softa-alalla on osaajapula ja tulemme lähivuosina tarvitsemaan tuhansia uusia osaajia. Tänäkin vuonna puheenaiheina ovat junnut, sennut, rekryt ja pitovoima.
Alan vetovoima kasvaa, alalle on tulijoita, mutta samalla osa junnuista kokee alalle työllistymisen haasteelliseksi. Keitä ovat nämä ”junnut”, mistä on kyse, mitä asialle voidaan tehdä?
Junnu on slangia, ja viittaa junioritason osaajaa, joka on aloittamassa tai vasta aloitellut uraansa softa-alalla. Junnu on voinut kerätä suurimman osan kokemuksestaan muualta kuin ohjelmistoalan työsuhteista esimerkiksi omien projektien kautta taikka koulusta. Junnuja on kaikenikäisiä ja kaikenlaisilla taustoilla: opiskelijoita, kouluista valmistuvia sekä alanvaihtajia. Iällä ei ole väliä junioritason osaamisesta puhuttaessa.
Mimmit koodaa -ohjelmassamme on tuhansia alanvaihtajia, tulevia IT-alan junnuja, joilla on keskimäärin toistakymmentä vuotta työkokemusta toisilta aloilta. Tämä tarkoittaa, että käsissämme on työelämän aarteita, todellisia moniosaajia, jotka tuovat mukanaan koko työyhteisöä hyödyttäviä työelämätaitoja. Käsissäsi saattaa olla paitsi koodaaja myös osaaja, jolla voi olla jo kokemusta viestinnästä, johtamisesta, projektien vetämisestä tai vaikkapa käytännön kokemusta ja näkemystä terveydenhuollossa käytettävistä potilasjärjestelmistä.
Sennu, eli senioritason osaaja alallamme, on arvostettu työyhteisön jäsen. Sennuksi ei synnytä, sennuksi ei tulla kouluja käymällä vaan sennuksi kasvetaan työkokemuksen kautta. Senioritason osaajia ei riitä jokaiselle alamme kasvuyritykselle ilman, että junnut saavat mahdollisuuksia kehittyä. Näiden kasvu- ja näytönpaikkojen tarjoaminen on koko toimialan asia.
Ala ja alan yritykset ovat kasvaneet keskimäärin 9 % (CAGR) vuodessa, eli niin sanotusti korkoa korolle laskettuna. STEM-alojen koulutus tai IT- ja ohjelmisto-osaajien koulutusmäärät eivät kuitenkaan ole pysyneet lähimainkaan tämän kehityksen kelkassa. Siksi koko ohjelmistoalalle on tärkeää hyödyntää uusien alalle tulijoiden vahvuudet ja poistaa esteitä työllistymiseltä.
Meidän tulee varmistaa, että alanvaihtajat ja kouluista valmistuvat saavat ensimmäisen alan työpaikan, ja ulkomaiset osaajat pääsevät kitkatta Suomeen töihin. Junnuosaajien palkkaus on askel kohti vahvempaa ja monipuolisempaa sennu-osaajapoolia tulevaisuudessa!
Jokaisen vastuullisen softafirman tulee miettiä, kuinka varmistaa firmansa tulevaisuuden osaajatarpeen. Koska digitalisaation hyökyaallolle ei ole näkyvissä loppua, on selvää, että edessä on vielä pitkä kasvukausi.
Pelkkien sennujen metsästäminen muilta firmoilta kuitenkaan ei takaa oman firman tulevaisuuden osaajatarpeita – sen ymmärtää kaikki. Yritysten täytyy varmistaa, että heillä jatkuvasti kasvamassa junioritason osaajia tulevaisuuden sennuiksi, samoin kun ylläpitää halutunlaista työnantajamielikuvaa, jotta omalle firmalle oikeanlaisia tulevaisuuden osaajia tavoitetaan aina tarvittaessa.
Vetovoimaisella työnantajamielikuvalla saadaan oikeanlaisia junioriosaajia hakemaan juuri sinun firmaasi. Työnantajakuvan rakentaminen ei kuitenkaan ole pistemäinen teko, minkä voi aloittaa silloin juuri kun tarvitsee rekrytoida, vaan imagon rakentaminen on ympärivuotista duunia. On siksi viisautta aloittaa ajoissa ja ylläpitää haluttua työnantajakuvaa.
Juniorirekry –tapahtuma järjestetään jälleen 14.2.2023. Ilmoittautuneita on jo 959 junnua. Vielä ehdit mukaan, tutustu tapahtumaan paremmin.
Satsaus työnantajamielikuvaan tänään varmistaa menestyksen huomenna.
