12.4.2022 | HR & johtaminen

Mielenterveyden häiriöt ovat työpaikkojen mörkö, josta on puhuttava

Mielenterveyden häiriöt ovat IT-alla niin tavallisia, että ne ovat jopa yleisin syy sairauspoissaoloihin. Miksi aiheesta ei puhuta ja miksi siihen tarttuminen on ehdottomasti yritysjohdon asia? Työssä jaksamisen ja mielenterveyden kipuilut ovat iso ongelm

Mielenterveyden häiriöt ovat IT-alla niin tavallisia, että ne ovat jopa yleisin syy sairauspoissaoloihin. Miksi aiheesta ei puhuta ja miksi siihen tarttuminen on ehdottomasti yritysjohdon asia?

Työssä jaksamisen ja mielenterveyden kipuilut ovat iso ongelma:

Mielenterveyden häiriöiden perusteella korvataan nykyään eniten sairauspäivärahapäiviä.Kela

Mielenterveyden häiriöt ovat asiantuntija-ammateissa yleisin työkyvyttömyyden syy.Varma

Työuupumus on kasvanut – työhyvinvointi kaipaa tukea juuri nyt .Työterveyslaitos

Ei mitään mieltä (!) ylentäviä nostoja eikä varsinkaan halpaa huttua työnantajille. Tämä noin niin kuin työelämässä yleisesti – mutta samat sävelet pätevät IT-alallakin, jossa psyykkiset oireet ovat yleisin sairauspoissaolojen syy.

Mielenterveyden asiat mielletään syvästi yksilön ongelmiksi, vaikka niitä olisi usein hyödyllistä käsitellä myös organisaatiotasolla. Bugaamaton mieli on tärkeämpää kuin yksikään koodinpätkä, mutta sitä ei voi korjata muuttamalla koodia.

Kaikki lähtee asennemuutoksesta: mielenterveyden ongelmista puhumista ei pidä jättää ikääntyvien räppäreiden harteille, vaan erityisesti yritysjohdon on herättävä murtamaan jää. Seuraavaksi kerromme, miksi.

Ei mitään nappikauppaa

Mitä sairastaminen maksaa työnantajalle?

Poissaolojen kustannukset ynnää näennäisen helposti: jos IT-konsulttitalossa sairausajan palkkaa maksetaan 470 euroa päivässä sen sijaan, että saataisiin myyntikatetta 250 euroa, sairastumisen kustannus on firmalle 720 euroa per saikkupäivä. Myös tuotefirmoissa sairausloma-ajan palkan summaa vaivattomasti (kustannuksista on esim. Mieli-sivulla suuntaa-antava laskuri), mutta kokonaismenetyksen arvoa on vaikeampi laskea.

Suomalainen työntekijä on sairauden takia poissa töistä keskimäärin 5–7 päivää vuodessa. Ei paha, jos yhden työläisen poissaolo kustantaa firmalle vain pari kolme tonnia vuodessa!

Mutta. Summa sisältää vain palkanmaksun, työterveyshuollon ja työsuojelun eurot, vaan ei epäsuoria kuluja: tuottavuuden menetyksen ja laskun lisäksi niihin kuuluvat muun muassa hallinnointiin ja tekemättä jääneisiin töihin liittyvät menot, kuten korvaavan tekijän löytäminen, muiden työntekijöiden kuorman kasvaminen ja jopa työnantajabrändin vahingoittuminen sekä rekrytoinnin vaikeutuminen.

Tehoton työssäolo kolminkertaistaa kulut

Mielenterveyden häiriöistä johtuviin poissaoloihin liittyy huimasti alentunutta työkykyä ja suoritustasoa, mahdollisesti vuosikausia ennen sairauslomia. Toipuminenkin voi kestää pitkään.

Auntien Head of Service Mika Kupila korostaa ennen kaikkea presenteismin eli tehottoman työssäolon kustannuksia: työntekijä tulee töihin, vaikka hän ei voi henkisesti hyvin. Tämä vaikuttaa negatiivisesti työn laatuun, tuottavuuteen, työkavereihin ja asiakkaisiin.

Brittiläisen Thriving at Work -selvityksen mukaan presenteismistä johtuvat kulut voivat olla kolminkertaisia verrattuna pelkkiin poissaolokuluihin. Mielen ongelmista johtuvat vuosikustannukset voivat siis kivuta parin kolmen tonnin sijasta lähemmäs kymppitonnia yhtä työntekijää kohti.

Nyt alkaa heikompia hirvittää, mutta ei tässä vielä kaikki.

Myös kilpailukyky alkaa laskea kuin kuuluisa lehmänhäntä.

Kun tiimi on terve ja toimii hyvin, syntyy tulosta ja jopa innovaatioita. Kun tiimi tekee vain pakolliset pahat, jupisee kahvipaussit eikä koe minkäänlaista työn imua, ROI huitelee ihan eri sfääreissä.

Tämä ei tarkoita sitä, että töissä pitäisi olla aina kivaa tai pallomeri. Työhyvinvoinnissa on kyse paljon isommasta asiasta, jolla on tieteellisestikin tutkittu yhteys yritysten kilpailukykyyn.

Painekattilaan pudotaan helposti

Kirsikkana tässä sotkussa on työkyvyttömyys: Varman hiljattain julkaiseman Tietoa työkyvystä -raportin mukaan mielenterveyden häiriöt ovat asiantuntija-ammateissa yleisin työkyvyttömyyden syy. Suuressa osassa työkyvyttömyyshakemuksista mainitaan ongelmana työn henkiset kuormitustekijät.

Raportissa painotetaan, että tietotyön kuormitustekijöitä täytyy ymmärtää, jotta niitä voidaan hallita.

Mitkä seikat sitten kuormittavat teknologia-alan työntekijöitä? Harvey Nashin selvityksen mukaan puolet tekkialan työntekijöistä on ollut huolissaan stressistä. Stressiä aiheuttaa eniten pula tekijöistä (38 %), muita syitä ovat muun muassa kompleksiset projektit tai epärealistiset odotukset ajankäytön suhteen.

Teknologiateollisuuden ja softadevauspuolen asioista tulee päivä päivältä kompleksisempia, joten arki alkaa väkisinkin tuntua kuormittavalta.

Ohjelmistokehittäjät putoavat helposti painekattilaan, jonka kiehumiseen saavat pontta asiakkaan toiveiden lisäksi niin organisaation sisäiset kuin oman mielen tuomat odotukset – ja nämä kaikki pitäisi täyttää hinnalla millä hyvänsä. Eihän kukaan halua olla heikoin lenkki, joten eteenpäin painellaan vaikka pää kainalossa niiskuttaen.

Paineita ja hallitsemattomaksi päässyttä työkuormaa pahentaa se, että mielen bugeihin liittyvät ongelmat koetaan melkoisena mörkönä. Asia hävettää, eikä siitä tohdita puhua.

Häpeä taas johtaa siihen, että hoitoon ei hakeuduta ennaltaehkäisevästi, vaan burnout on tullut kylään aikoja ennen kuin kellahdetaan tohtorin divaanille – ja näin saikkulappu on väistämätön.

Jäljet johtavat sylttytehtaalle eli tässä tapauksessa työkulttuuriin, jota ruoditaan enemmän blogisarjan seuraavassa osassa.

Tervetuloa studiotilaisuuteen 3.5. klo 9

Järjestämme tiistaina 3.5. studiotilaisuuden, jossa menemme suoraan asiaan ja puhumme mielenterveydestä. Käsittelemme mielenterveyden häiriöitä toimialan statistiikan valossa, pureudumme hyvinvoivan työyhteisön merkitykseen ja avaamme johdon aktiivista roolia työhyvinvoinnin edistämisessä. Tervetuloa! Katso ohjelma & ilmoittaudu mukaan


Lähteet:

Alkuperäinen julkaisu on luettavissa Rakettitieteen blogissa.

Tule

Mukaan

Ohjelmisto- ja e-business ry:n jäsenenä olet mukana aktiivisessa softa-alan yhteisössä, jossa opit huippuosaajilta, pääset jakamaan kokemuksia muiden yrittäjien & johtajien kanssa, sekä kasvattamaan bisneksen kannalta elintärkeää verkostoasi.