Julkiset hankintayksiköt hankkivat palveluita ICT-alan yrityksiltä vuosittain kymmenillä miljoonilla euroilla. Kokonaisuudessaan hankintoja tehdään vuosittain noin 45 miljardilla eurolla, mikä vastaa yli 20 %:a bruttokansantuotteesta. Näistä noin 75 % tehdään kunnissa tai hyvinvointialueilla. ICT-alan bisneksessä julkisilla hankinnoilla on siis sekä liikevaihdon, että työllistämisen näkökulmasta valtava merkitys.
Valtaosa hankinnoista perustuu hankintalainsäädännön mukaisesti kilpailutettuihin hankintasopimuksiin – suuri merkitys on tosin myös niin sanotuilla pienhankinnoilla, joihin hankintalaki ei ulotu. Hankintasopimus ja muut hankintaa koskevat asiakirjat ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) nojalla julkista tietoa, sopimuksen arvosta riippumatta. Myös hankintayksiköiden kirjanpidosta saatava ostolaskudata on julkista tietoa. Näitä voi siis kuka tahansa pyytää tutkittavakseen.
Julkisuuslain lokerot eivät kuitenkaan yllä joka paikkaan, minne niiden ehkä kuuluisi yltää. Moni keskeinen hankintakentällä toimiva peluri, kuten julkisomisteiset osakeyhtiöt, jäävät sen soveltamisalan ulkopuolelle. Aiheesta onkin käyty viime aikoina aktiivista keskustelua ja on mielestäni perusteltua kysyä, pitäisikö julkisuuslain soveltamisalaa laajentaa.
Lukeudun itse julkishallinnon ostolaskudatan julkaisemisen pioneereihin. Julkaisimme nimittäin jo 2010-luvun alkupuolella silloisen työnantajani ensimmäiset ostolaskudatat kaiken kansan nähtäville. Julkaisemiseen oli valmistauduttu huolella, koska oletimme erityisesti ICT-alan yritysten kiinnostuvan datasta ja tekevän tietopyyntöjä mm. ostolaskutietojen taustalla olevista sopimuksista. Pettymys oli suuri, kun niin ei tapahtunut silloin, eikä ole tapahtunut vielä 10 vuotta myöhemminkään – vaikka ostolaskudataa on myöhemmin julkaistu laajamittaisesti kenen tahansa tarkasteltavaksi mm. Handata ja Tutkihankintoja.fi -palvelussa. Itse asiassa tietopyyntöjä taisi tulla ensimmäisten viiden vuoden aikana yhden käden sormilla laskettava määrä, ja nekin lähinnä medialta joka-jouluisten ”tilinpäätöshankintojen” ruotimiseksi. Sittemmin tämäkin uutisointi on laantunut, ja niin näyttää laantuneen myös kuntien innostus ostolaskudatan julkaisemiselle. Hankintadatan saatavuudessa ja avaamisessa onkin Valtioneuvoston selvityksen mukaan vielä melko paljon parannettavaa.
Itse ajattelen, että julkisessa hankintadatassa piilee valtava potentiaali ICT-alan toimijoiden markkinoinnin ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Silti ani harva hankintayksikköön myyntimielessä yhteyttä ottava toimija on perehtynyt julkaistuun aineistoon. Herätys! Hankintadata on nimittäin mitä mainiointa ajantasaista tietoa toimialan kilpailutilanteesta.
Liekö haasteena se, etteivät hankintayksiköt ole juurikaan julkaisseet sopimustietoja? Kun ostolaskutiedoissa ei ole viitettä hankintasopimukseen, eikä hankintasopimuksen tietoja ole julkaistu, tiedoista puuttuu jotain varsin olennaista. Ongelma ei tosin ole vain datassa tai sen julkaisemisessa. Monet hankintayksiköt eivät nimittäin itsekään tiedä, mikä laskuista tai sen osista liittyy mihinkin hankintasopimukseen. Sopimuksenhallinta on monella julkisella toimijalla vielä lapsen kengissä.
Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa julkisen hankintatiedon saatavuuteen ja hyödynnettävyyteen. Neuvoni sinulle on: hanki ostolasku- ja sopimustiedot saataville ja perehdy niihin. Hankintayksikön on annettava tiedot tai ratkaistava tietopyyntö muuten kahden viikon, tai viimeistään kuukauden, kuluessa pyynnön saapumisesta.
Tee saadun tiedon pohjalta analyyseja ja käy havaintosi hankintayksikön hankintapäällikön kanssa läpi. Ole aktiivinen, vaikka ovi ei heti ensi nykäisyllä aukeaisikaan. Samalla saat mahdollisuuden tutustua hankintayksikön tulossa oleviin kehityskohteisiin ja hankintoihin sekä tunnustella, missä kohdin sinä ja yrityksesi voisitte olla juuri sen parhaan ratkaisun toimittaja.
Kirjoittaja on julkisten hankintojen konkari, jolla on lähes 16 vuoden laaja-alainen kokemus kunta- ja valtiotoimijoiden ICT-kehittämisen ja -hankintojen tehtävistä. Hän on ollut toteuttamassa Suomen ensimmäisiä digitaalisia julkisen hallinnon asiointipalveluita, rakentamassa kokonaisarkkitehtuuritoimintaa sekä luomassa hankintayksiköiden ICT-hankintojen ja sopimushallinnan käytänteitä. Tällä hetkellä Outi toimii konsulttina julkisten hankintojen asiantuntijatalo PTCServices Oy:ssä.
Ohjelmisto- ja e-business ry:n blogissa kirjoittajina ovat softa-alan meritoituneet ammattilaiset. Tutustu meihin paremmin jäsensivuillamme.
